Dialab 41 vuotta – matka menneestä nykypäivään
Seppo Hintsanen, Dialabin perustaja
Tänä vuonna, 31.3.2025 tulee Dialabin tarinassa täyteen 41 vuotta. Paljon on tapahtunut ja muuttunutkin näiden vuosien ja vuosikymmenten aikana. Tarkemmin ajateltuna on kuitenkin myös paljon asioita, jotka ovat ihan kuin vanhoina hyvinäkin aikoina!
Joulukortti työntekijöiltä Sepolle vuodelta 1984.
Ensinnäkin Dialabin perusarvot ja toiminnan kulmakivet: laatu, palvelu ja uuden kehittäminen ovat pysyneet koko yrityksen toimintaa määrittävinä suuntaviittoina koko Dialabin historian.
Toiseksi Dialabin kokoonpanossa on edelleen samoja vanhoja jarruja kuin sen ensimmäiselläkin vuosikymmenellä: Koskisen Markku on lyhyttä eläkekokeilua lukuunottamatta työskennellyt Dialabissa koko sen olemassaolon ajan, ja Ojalan Veikkokin on tullut kuvioihin jo perustamisvuonna 1984, pari kuukautta Markun jälkeen. Sami ja Pete ovat liittyneet palkkalistoille 90-luvulla ja yrittäjiksi 2000-luvun alkupuolella.
Kolmanneksi asiakkaat! Vaikka uusiakin on tietysti tullut, käy Dialabissa edelleen paljon asiakkaita, jotka ovat käyneet 80-luvulta asti. Filmirullat ovat vaihtuneet tiedostoiksi, tukka harventunut ja parta harmaantunut, mutta palveluun, laatuun ja huonoihin vitseihin voi edelleen luottaa. Vuosien ja vuosikymmenten aikana ehtii tutustua, ymmärtää ja myös ystävystyä, kuten monen asiakkaan kanssa on käynyt.
Dialabin tarina alkoi siis vuonna 1984, kun nykyinen toimitusjohtaja Pete oli viiden vanha ja Sami puolestaan yhdeksän. Saksassa valokuvausalan koulutuksen hankkinut poikien isä Seppo näki Suomessa tarpeen laadukkaalle, asiakkaitaan henkilökohtaisesti palvelevalle filminkehityslaboratoriolle ja päätti tarttua tilaisuuteen.
Niihin aikoihin, filmikuvauksen kulta-aikoina, digitaalisuudesta vasta ujosti haaveiltiin, ja koko ala oli hyvin toisenlainen kuin nykypäivänä. Näin ollen myös toiminta Dialabissa oli varsin erilaista ja toimitilatkin sijaitsivat eri paikassa. Kalasatamassa tosin silloinkin.
Asiat etenivät ja Dialabin toiminta kehittyi pikku hiljaa. Markku muistelee, että erityisesti ensimmäisinä vuosina painettiin porukalla pitkää päivää. Vuonna 1990 oli edessä muutto Vanhalta talvitieltä kivenheiton päähän, upouuteen Helsingin Yrittäjätaloon, jossa Dialab nykyäänkin sijaitsee.
Nuori yritys kasvoi ja kehittyi, ja jopa 1990-luvun lama-aikana toimintaa pystyttiin laajentamaan ja kehittämään. Uusia laitteita hankittiin ja lisää henkilöstöä palkattiin remmiin mukaan. Parhaimmillaan Dialabissa työskenteli 27 ihmistä. Seppo paiski duunia usein kukon laulusta myöhäiseen iltaan ja otti usein Samin ja Petenkin mukaan tyhjillä filmipurkeilla leikkimään.
Uuden karhea Yrittäjätalo kauan ennen Rediä.
90-luvun lopussa Dialabista kiinnostuttiin ulkomaita myöten ja Dialab siirtyi Sveitsiläisomistukseen vuonna 1999. Arkinen aherrus ja Dialabin toimenkuva säilyivät kuitenkin varsin samanlaisina ja Seppo hoiti toimitusjohtajan pestiä vanhaan malliin. Myös alusta saakka mukana olleet Markku ja Veikko jatkoivat töitään Dialabissa. Tässä vaiheessa aikuisiksi varttuneet Sami ja Petekin olivat liittyneet palkkalistoille ja hoitivat milloin lähetin ja milloin filminleikkaajan tehtäviä. Perheen äiti, Tuula, piti kirjanpitäjän tarkkuudella Dialabin tilit ja talouden kunnossa. Todellinen perheyritys siis!
Uutta kehitettiin myös ulkomaisomistuksen aikana: vuonna 2003 valmistui Dialabissa Suomen ensimmäinen silikonipohjustettu akryylitaulu, joka sai nimen Silisec®. Silisec®-taulut lunastivat nopeasti paikkansa yhtenä suosituimmista taulutyypeistämme ja ovat sitä edelleen.
Vuonna 2005 Pete ja Sami näkivät tilaisuutensa koittaneen ja ostivat Dialabin takaisin Suomeen. Dialabissa kasvaneina ja Sepon koulimina, yrityksen toiminta ei sikäli ollut veljeksille uutta, mutta yrittäjäksi hyppääminen keskellä alan suurinta murrosvaihetta oli myöhemmin ajateltuna varsin rohkea temppu. Tämän vuoden kesäkuussa veljekset saavatkin juhlistaa 20 vuotta Dialabin yrittäjinä.
Yrityksen perusarvoista kiinnipitäminen, jatkuva uuden kehittäminen ja kova työ palkittiin, ja siirtymä filminkehityslaboratoriosta digitaaliseen maailmaan onnistui hienosti. Filminkehityksestä luovuttiin lopulta kokonaan vuonna 2008. Seppo ja Tuula jatkoivat Dialabin taustajoukoissa toimimista ja vaikuttamista vuoteen 2015 asti, kunnes jäivät ansaitulle eläkkeelle ja nykyään viettävät leppoisaa elämään matkustellen ja mökillä puuhaillen.
Pete, Seppo ja Sami
Dialabissa päivät pyörivät kuten ennenkin. 41 vuoden jälkeen Dialab on edelleen vahva toimija kuvantuotannon alalla. Tänä päivänä Dialab tarjoaa laajan valikoiman palveluita digitaalisesta kuvankäsittelystä tulosteisiin, tauluihin, taidenäyttelyihin ja asiantuntijapalveluihin.
Vanhaan joukkoon on myös saatu uusia timanttisia työntekijöitä, ja Pete ja Sami muistuttavat päivä päivältä enemmän toisiaan. Onneksi kuitenkin veljeksillä on myös eronsa ja omat vahvuutensa. Siinä missä Pete innovoi ja kehittää uusia juttuja, Sami hoitaa asiakaspalvelua ja myyntiä välillä ihan liian pitkiä päiviä. Pienessä perheyrityksessä on kuitenkin hienoa, että kaikki tekevät kaikkea, työnkuva on monipuolinen ja mieli pysyy virkeänä.
Sitä virkistätte myös te, asiakkaamme! Sillä ilman teitä – ja yhteistä rakkauttamme valokuviin – ei olisi meitä.
Kiitos!
Sami ja Pete Dialabin asiakaspalvelussa 31.3.2025